Edellisen postauksen kommenteissa on kyllä ehdottomasti miettimisen arvoisia asioita, kiitos Sennikkä.
Mutta tänään on uusi päivä. Ja tänään alkaa ruoka- ja liikuntapäiväkirjan pito täällä blogissa. Kokeilen nyt muutaman päivän miten tämä onnistuu, ja jatkan vaikka jouluun asti jos tuntuu hyvältä. Ruokamäärät ovat noin arvioita, en ala punnitsemaan ja mittaamaan kaikkea syömääni. Päivitän sitä mukaan kun ehdin.
Keskiviikko 10.12.
-ruispuuro 2dl
-rasvaton maito 1dl
-kahvi
-kävely/hölkkä 65 min, 6km
-pasta-tonnikala -mössö 1/2 annosta (Koko annos: tummaa pastaa 2dl, tonnikalapaloja vedessä prk, sipuli, valkosipuli, herkkusieni 115g, vihannessekoitus 250g, loraus rypsiöljyä, mausteet)
-klementiini
-kahvi
-muutama rusina
-pari lusikallista lounasmössöä
-loput mössöstä
-viipale ruisleipää, oivariinia 60%
-päärynä
-vesijumppa 45min
-maitorahka Ehrman 0,2% 250g, puolukoita
-kiivi
-auringonkukansiemen 1rkl
-viipale ruisleipää, oivariini 60%
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
4 kommenttia:
Hyvä jos höpinöistäni oli jotain iloa. :)
Olet muuten saavuttanut jo hirmuisesti. Melkein neljäkymmentä voipakettia on poistunut ympäriltäsi! Käypä kaupassa käydessäsi katsomassa miten iso kasa neljäkymmentä voipakettia on tai miten paljon painaa kolmetoista puolentoista litran limppapulloa. Ei ole vähän se...
Käy vaatekaupassa sovittamassa vaatteita. Ota sen kokoinen pusero tai housut, minkä olisit tarvinnut kun painoit sen verran mitä aloittaessasi. Voit sitten todeta että ne ovat sinulle aivan liian suuria ja jätä ostamatta! Voit myös sovittaa jotain nättiä sopivan kokoista vaatetta vain todetaksesi että voisit ostaa sen jos huvittaisi (Eikä ajatella, että ei ole rahaa, vaan ei vaan huvita haaskata rahaa vaatteisiin, jotka kohta kuitenkin roikkuvat kun säkki päällä.) Vaatekaupassa voi käydä sovittelemassa vaatteita kaikessa rauhassa, vaikkei mitään ostaisikaan. ;)
Onnistumisen ilosta syntyy positiivisia mielialoja ja sitä me kaikki tässä tylsässä pitkässä projektissa kaipaamme.
Sennikkä: Kokeilin kerran, paljonko 15 kiloa selkärepussa oikein painaakaan, ja olihan se paljon.
Tuo vaatejuttu ei oikein toimi vielä. Olen ehkä pienentynyt yhdellä vaatekoolla, mikä on mielestäni aika vähän suhteutettuna pudottamiini kiloihin. Olen kai vaan niin kummallisen mallinen, ettei muutos näy vaatteissa niin selkeästi. Toisaalta kun olin kaikkein paksuimmillani, en edes käyttänyt muita kuin venyviä ja paukkuvia trikoovaatteita, joten en tiedä mikä oli todellinen kokoni silloin.
Odotan kyllä sitä päivää, kun voin kävellä johonkin ihanaan vaatekauppaan sovittamaan mitä tahansa vaatetta ihan vain siksi, että se mahtuu päälleni!
Ruokailut ollu tosi hyvänoloiset. Mimmosta tuo mössö muuten on?
Pipsa: Meni vähän turhan vähillä syömisillä koko päivä, yritin illalla kirittää vielä siemenillä ja leivällä.
Tuo mössö oli sellainen pikaruoka, jonka väsäsin halvalla ja nopeasti, kun en ollut varautunut tekemään ruokaa kotona. Paistoin sipulit pannulla ja heitin perään kaikki muut aineet, hyvää tuli kun maustoi kunnolla. Tuotahan voi soveltaa laittamalla sekaan mitä kaapista nyt sattuu löytymään.
Lähetä kommentti