torstai 21. toukokuuta 2009

Heikkous voittaa

Eilen muistin ostaa pariston, ja tänä aamuna ponkaisin vaa'alle: 99,2kg. Sellaista se sitten on, kun syö mitä huvittaa. Tuossa saattaa näkyä eilinen sipsipussi, mutta enivei painoni on ihan oikeasti noussut.

Arvatkaa vaan, suunnittelinko tämän viikon ruokailut? Ja jos vähän suunnittelinkin, söin seuraavan päivän ruoat jo edellisenä iltana. Töiden jälkeen söin taas johonkin ihan muuhun kuin nälkääni. En tiedä olisiko auttanut, jos olisin saanut purkaa ajatuksia uudesta työstä jollekin. Nyt vaan kävin jotenkin ylikierroksilla ja tietysti söin, kun syöminenhän tunnetusti auttaa kaikkien epämääräisten tunteiden käsittelemiseen... Tai sanotaanko niin päin, että syöminen auttaa olemaan ajattelematta.

Eli pohjalla ollaan. Nyt ensimmäinen askel olisi jättää päivittäiset herkuttelut pois. Tällä viikolla olen joka päivä syönyt jäätelöä. Eilen lisäksi palkitsin itseäni suklaalla ja sipsipussilla. Pitäisi päästä eroon siitä, että yritän hemmotella itseäni joka päivä jollain.

Onneksi minulla on fyysinen työ, se antaa jonkin verran anteeksi. Ja iso kiitos vain työnantajalleni, joka ylipainostani huolimatta uskoi, että voin olla tehokas, ammattitaitoinen ja luotettava työntekijä, joka kykenee fyysiseen työhön siinä missä normaalipainoiset kolleeganikin.

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Mutun voimalla

Vaaka ilmeisesti päätti, ettei enää aio ilmoittaa yli 100kg meneviä lukuja. Selvä se sitten on, ollaan ilman vaakaa. Tässä on nyt valtava riski tapahtua mitä vaan, mutta katsotaan. Voi tosin olla, että vaa'attomuus alkaa ahdistaa jo heti huomenna ja uudet paristot on hankittava.

Ensi viikolla arkeni muuttuu kuitenkin radikaalisti. Aktiivisuustaso nousee ja ruokailut muuttuvat totaalisesti. Nyt olisi hyvä vaihe suunnitella tarkkaan syömiset, ettei tilanne karkaa siihen, että päivällä syön vain vähän jotain epämääräistä ja illalla raskaan päivän jälkeen haalin kaupasta kaikenmaailman valmisteita ja herkkuja kiljuvaan nälkääni. En vain koskaan ole osannut suunnitella syömisiäni ja vaikealta se tuntuu nytkin. Mutta pakko.

Superiso kiitos kaikille tsempistä! Ilman tätä blogia en varmaan välittäisi itsestäni sitä vähääkään mitä nyt..

lauantai 9. toukokuuta 2009

Nopeasti lähtölukemiin?

Eilinen lukema vaa'alla oli hurja. Kilon verran niitä kuuluisia turvotuksia oli hävinnyt vapusta, mutta siltikin tein tämän vuoden ennätyksen.

Äkkiä ne kilot kertyvät. Kilo-pari viikossa ei ole mikään ihme. Loppukesästä pääsisin hyvin lähtölukemiin. Mitenköhän on, siihenkö nyt tähtään?

torstai 7. toukokuuta 2009

Parempaan päin

Vau, eka päivä ikuisuuksiin kun olen syönyt laadullisesti ja määrällisesti täysin ihanteellisesti. Ja lenkilläkin kävin. Nyt on hyvä olo.

Mutta viikonloppuna on taas kahtena päivänä juhlat. Yritän nyt kuitenkin pitäytyä kohtuudessa ja maistelen herkkuja vain vähän.

Ehkä tämä tästä...

kävely/hölkkä 70min, 7,3km

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Uusi alku ja loppu

Mitähän sitä kehtaisi tänne taas kirjoittaa?

Aamulla istuin bussissa ja päättäväisin mielin ajattelin, että tänään sen on taas alettava. Tänään ryhdyn syömään kohtuudella ja terveellisesti. Tänään sille ei ole mitään estettä, päinvastoin tänään on loistava päivä aloittaa.

Se päivä oli niin kauan, kunnes lounaalla oli tarjolla kahta herkullista pääruokavaihtoehtoa ja jälkiruoaksi kakkua. Päivälliselläkin tarjoiltua vaaleaa leipää upposi suuhuni kolmin kappalein. Että se siitä hyvästä ajatuksesta sitten.

Illemmalla kävin kaupassa ja ihan tosissani jouduin taistelemaan, että ostan vain ne suunnittelemani hedelmät ja säilykkeet, enkä yhtään jäätelöä, juustoa, sipsiä tai matsikaljaa illaksi.

Heti kun pääsin kotiin söin hädissäni kolme nektariinia, omenan ja appelsiinin. Etten nyt vain riutuisi nälässä kun en saanutkaan jätskiä.

Kauppareissulla kävin myös muutamassa rättikaupassa sovittelemassa vaatteita. En mahtunut edes tavallisiin XXL-koon vaatteisiin. Onneksi nyt on muodissa kaikenlaisia jättikokoisia paitoja yms. jotka mahtuvat minullekin, mutta joiden sisällä minä yhä näytän jättikokoiselta.

Sovituskoppimasennukselta en tietenkään välttynyt. Höllyvät löllyvät ihrat vaan jäivät kummitelemaan peilistä varmaan vielä seuraavaakin asiakasta. Todella ällöttävää. Läskien lisäksi minua on siunattu huonolla iholla, rasvoittuvalla tukalla ja kurjalla naamalla, niin yritä siinä sitten olla jotenkin.

Eilen kävin kyllä lenkillä, kivat mulle.

tiistai:
kävely/hölkkä 60min, 6,5 km

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Auts

Vapunjälkeinen paino tänä aamuna: 100,0kg.