Avautuminen

Tänään oli jo toinen aamu peräkkäin kun heräsin läskinä, rumana, ällöttävänä, laiskana ja idioottina. Siihen päälle vielä iski vakava jouluahdistus, niin päivä oli sillä selvä. Ei paljon kiinnostanut mitä suuhuni laitoin.

Tänään myös kävin leipomassa eiliset kakut loppuun. Jos eilen tuli nuoltua kaikki taikinakulhot niin tänään oli täyte- ja kuorrutekulhojen vuoro.

Nyt pukkaa hiilariähkyä, kun varmuuden vuoksi keitin taas annoksen proteiinipastaa ja lusikoin sen napaani peston ja chilikastikkeen kanssa. (Ärsyttää muuten tuo "proteiinipasta"-sanan käyttö. Ainakin mulla olevassa pussissa lukee pasta +proteiini, ja kyllä se tuote edelleen hiilarimätöstä menee.)

Tällaisena päivänä epäilen taas onko mikään minkään arvoista. Yksi tämän projektin merkittävistä tavoitteista kuitenkin on se, että oppisin pitämään itsestäni ja arvostamaan elämääni, mutta epäilen vahvasti onkohan se ulkonäkökysymys lainkaan.

Kiitos ja anteeksi.