maanantai 26. tammikuuta 2009

Piirakkaa hyvällä omallatunnolla

Eilen illalla iski kova himo leipoa. Minun ei varsinaisesti tehnyt mieli syödä mitään, vaan halusin vain leipoa.

Aivan tappoidea kahdesta syystä: 1) jos leivon, en voi olla syömättä tuotoksia, eikä minulla ole edes pakastinta minne voisin yrittää jemmata osan 2) opiskelijabudjettini alkaa olla jo muutenkin miinuksen puolella.

Silti, sain kyhättyä pikaisen lähikauppareissun jälkeen kasaan suolaisen piirakan. Vaikka laskin, että koko piirakassa oli yhteensä n. 2000kcal, söin siitä 3/4 ja tänä aamuna loput. Nam nam. Huolestuttavinta tässä on, ettei minulla ole minkäänlaista morkkista, ei mitään tunnontuskia, en ole pettynyt itseeni, en koe epäonnistuneeni. Olen aivan liian välinpitämätön asian suhteen.

Sillä aikaa kun piirakka valmistui uunissa, hokasin sentään jumpata odotellessa. Huomasin, etten jaksa punnertaa edes naisten tyyliin kuin juuri ja juuri viisi kertaa! Siis viisi naisten punnerrusta, eikö se ole aivan onnettoman vähän? Paljonko te jaksatte punnertaa? Väitän, että minulla on keskimääräistä enemmän voimaa, mutta ilmeisesti punnerruksiin vaadittavia lihaksia ei ole juuri nimeksikään. Höh!

4 kommenttia:

Terhi kirjoitti...

Itse jaksan sen 20 naisten punnerrusta, mutta tiukille vetää. Olen treenannut salilla rintalihaksia joten uskoisin siitä olleen hyötyä. Kyllä se siitä, kun jaksaa vaan treenata! :)

Täti Punaruskea kirjoitti...

Mikä on naisten punnerrus?

Calathea kirjoitti...

Täti Punaruskea: Ns. naisten punnerruksen voi tehdä polvet maassa, se helpottaa aika paljon.

Anonyymi kirjoitti...

kymmenisen miestenpunnerrusta jaksan tehdä. Keskivartalon syvät lihakset väsyvät ensimmäisenä, mulla punnertaminen ei niinkään käy rintalihaksiin.

Tsemppiä jatkoon!