Lupasin päivittää painoni tänään, ja sen myös tein. Siitäkin huolimatta, että tämä viikko ei vielä ollutkaan se kevennetty. Pieni ylläri alkuviikosta sekoitti kaiken ja annoin itselleni liikaa löysää. Olen kyllä availlut Kiloklubin sivuja ja vähän merkkaillut ja suunnitellut, mutta en ole pysynyt tavoitteissani.
Esim. keskiviikkona olin illalla Kiloklubin mukaan nauttinut ihanteellisesti ravintoa, ja tyydyinkin jo iltapalaksi nakertamaan selleriä, kunnes kahmaisin kaapista vielä sellaiset yli 500kcal yösyömiset. Ja eilen, kun kävin elokuvissa, niin vissypulloa ja pastilleja ostaessani mukaan tarttui ciabatta-leipä, jonka vetäisin pikkunälkääni ennen näytöstä.
Mutta kaikesta lipsumisen ja herkuttelun määrästä huolimatta painoni on pysynyt melko maltillisissa lukemissa.
Polkupyörän kaivoin varaston uumenista esille, ja testiajoin sillä kauppaan ja takaisin jokusen kilometrin. Tehokkaalta tuntui, joten täytyy varmaan noita pyöräreissuja alkaa suunnittelemaan tässä kevään mittaan. Ja hankkia kypärä!
Eilen kuulin ennen lenkille lähtöä hyviä uutisia, ja painelin 7,7 km kovin innokkaana ja tehokkaana. Kyllä mieliala vaan vaikuttaa omaan tehotasoon. Tein vain pienen virheen, kun lähdin kulkemaan sulaa kuntopolkua pitkin, joka ei pohjoisrinteellä ja metsän uumenissa ollutkaan vielä yhtään sula. Ja tiedättekö mitä, kengät eivät puristaneet yhtään! Mietin, että kostea ilma ja pari askellusta vesilätäkössä saattoivat vähän avittaa kengän muotoutumista. Eiköhän noilla kesällä juosta ihan ilman ongelmia.
Sitä tässä nyt vaan mietin, että vaikka olen kulkenut jo aika pitkän matkan ja kiloja on takana, on niitä edessä vieläkin enemmän eikä määränpäätä näy missään. Paljon olen oppinut, mutta niin paljon on vielä opeteltavaa, ettei tätä projektia voi jättää puolitiehen.
Aika paljon on tullut takapakkia, kun kevättakki sen kun pienenee ja kesän tavoitehousut kutistuvat kaapissa entisestään, mutta ehkä tämä on tehnyt hyvää mielelle. Tai näin haluan uskoa. Mutta nyt tästä ei ole kuin yksi suunta, eikä se suunta saa jäädä epäselväksi kenellekään.
Mukavaa pääsiäisviikonloppua!
P.S. Alkoton ja suklaaton pääsiäinen on ensimmäinen haasteeni. Toistaiseksi näyttää hyvältä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
2 kommenttia:
Hiljaa hyvä tulee. Tärkeintä on oma hyvä olo, sekä fyysinen että psyykkinen. Joskus on ihan hyvä sallia itselleen lipsumista, sitten jaksaa taas jatkaa kurinalaisemmin. Kun katsoo kokonaispudotustasi, ei voi kuin onnitella. Hienosti tehty!
Tsemppiä jatkoon, ja levollista pääsiäistä!
Hei arvaa mitä. Mä eilen illalla hämmästyin laskeskellessani vähän prosentteja ja tajutessani, että viimeisen vuoden aikana mä olen laihtunut 10% lähtöpainostani. Se on paljon se! Ja jos mun matikkapää ollenkaan toimii, niin sä olet laihtunut lähtöpainostasi 17%. Ja sanotaan, että jo 5% on terveydelle tosi hyvä! Et vaikka paljon on edessä niin paljon on jo saavutettu. Tirilimpsis! =)
Lähetä kommentti