tiistai 17. helmikuuta 2009

Kestoflunssa

Flunssa se vaan pystyy sitkeästi. Lauantaina uskaltauduin vähän pidemmälle (mutta rauhalliselle) lenkille 7,8km, 80min, vaan seuraavana päivänä oli aivan kaamea olo. Harmittaa ja turhauttaa, koska olisin halunnut viettää oikein aktiivisen liikuntaloman tällä viikolla, mutta nyt tämä on kaikkea muuta.

Pääsin aika hyvin oikelle urille syömistenkin kanssa. Lauantaina tosin leivoin ystävänpäiväkääretortun, josta söin itse viikonlopun aikana ehkä 1/3. Se oli harkittua, mutta kun se ei jäänyt siihen.

Vähän yllätyksekseni tuo ystispäivä aiheutti ahdistusta, ja se kun liitettiin tähän flunssaturhautumiseen, ja vielä iskettiin päälle perus itsesääli, niin ei taas kauheasti ollut väliä mitä söin. Söin sitä mikä lohdutti, tai siis minkä kuvittelin lohduttavan. Morkkis, ähky ja huono omatunto mm. pellillisestä herkkunachoja vain tuli.

Vaaka jo ehdotteli melko alhaisia lukemia, ja uskoin pääseväni tavoitteeseen tämän kuun loppuun mennessä. Mutta saa taas nähdä. Jos ei paino noussutkaan, niin suolaturvotus on tällä hetkellä aikamoinen.

Onneksi ensi viikolla alkaa työharjoittelu. Aktiiviset päivät ulkona ja hyvin suunnitellut eväät eivät voi pettää. Nyt vaan pitäisi alkaa sitä eväslistaa miettiä. Ja saada itsensä terveeksi!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tässä on ihan ykkösasia ainakin meillä: pikkupyöryköitä voi kauheessa kiiressä popsia vaikka kylmänä. Oletko maistanut?

Keittiövaaka kirjoitti...

Onneksi olkoon, itsekuri palkitaan aina! :)