Ensimmäinen detox-viikko

Viikko takana kevennettyä ruokavaliota ja kiloja poissa 3,2. Olen oikein tyytyväinen. Olo on myös hieman kevyempi ja pirteämpi, ja motivaatio jatkon suhteen korkealla.

Viikon aikana kävin kahdesti noin tunnin lenkillä ja kerran 45min pilateksessa. Se on kolme kertaa enemmän liikuntaa viikossa kuin aiemmin. Pilates on itselleni uusi laji, joka ensi kerran jälkeen vaikutti oikein tehokkaalta ja hyvältä lisältä viikkooni. Ensi viikolla alkaa myös keppijumppa, jossa olen käynyt viime syksystä asti niska-hartiajumeja helpottamassa. Sekin on hyvää jumppaa istumatyötä tekevälle (tai opiskelijalle minun tapauksessani), mutta ei kokonaisuudessaan kovin tehokasta.

En aseta itselleni tässä kohtaa sen enempää liikuntatavoitteita. Kaksi kertaa viikossa ohjattu jumppaa saa riittää, lisäksi ulkoilen fiiliksen mukaan.  

Alkuvuoden detox

Tämä taitaa olla nyt kolmas vuosi putkeen kun alkuvuodesta otan avuksi Detox-puhdistuskuurin. 20 päivää aamuisin 12ml litkua naamaan ja päivän aikana paljon vettä päälle. Ylimääräinen turvotus poistuu kehosta nopeasti ja näkyy jo neljän päivän jälkeen mukavana melkein 3kg pudotuksena.

Ja tämä onkin se olennainen vaihe. Tiedän, että alkuun pudonneet kilot ovat pelkkää ylimääräistä kehoon kertynyttä nestettä, mutta silti vaa'alla näkyvät pienemmät luvut tsemppaavat jatkamaan.

Kuitenkin tärkeintä tässä on kuuriin liittyvä ruokavalio, joka ohjaa rankasti pois joulukuun ja koko syksyn jatkuneesta megamässyttelystä. Ei sokeria, valkoisia jauhoja, maitotuotteita, punaista lihaa, pitkälle prosessoitua ruokaa eikä alkoholia. Paljon kasviksia, hedelmiä, gluteenittomia viljoja, kalaa ja palkokasveja.

Mielestäni tämä kuuri on siinä mielessä perusteltu, että samaa ruokavaliota voi jatkaa tämän jälkeenkin. Litkun juominen vaan jää pois. No okei, rehellisyyden nimissä aion kyllä ottaa ruokavalioon mukaan maitotuotteet ja punaista lihaakin varmasti syön ja viiniäkin saatan maistaa. Mutta pääpiirteittäin tällä yritetään mennä.

Täällä blogissa jo kertaalleen lähes 25kg pudottaneena uskon että se on taas mahdollista!

Muistatteko minut?

Neljän vuoden tauon jälkeen olen lähtöpisteessä. Aika moni asia on muuttunut, mutta painon kanssa taistelen edelleen. Tekisi mieli taas kirjoittaa blogia laihduttamisen tueksi. Ihan mielenkiinnosta kysyn, löytyykö täältä vielä vanhoja lukijoita?

Painotaulukko 2011

ma 10.01. 109,2 kg
ma 17.01. 106,8 kg
ma 24.01. 106,0 kg
ma 31.01. 105,0 kg
ma 07.02. 104,2 kg
ma 14.02. 104,4 kg

Ei se ollutkaan niin helppoa

Oho, ei kyllä ollut mitään rotia viime viikossa. Ei se sitten ollutkaan ihan niin helppoa "vähän löysätä". Onneksi paino nyt ei kuitenkaan noussut tuon enempää.

Tavoitteena edelleen pitää ateriarytmi ja annoskoot hallussa. Ja jos vaikka tällä viikolla tähtäisi vain kahteen kosteampaan iltaan, viime viikolla niitä olikin yllättäen kolme.

Haaste ohi

Neljän viikon haaste on nyt ohitse ja tämä pötkylä on viisi kiloa keveämpi ja muutaman sentin kapeampi. Olo ei ole niin löysä kuin vuoden alussa ja mielikin vähän taas parempi.

Tästä eteenpäin tavoitteena säilyttää viiden aterian päivärytmi ja pitää annoskoot maltillisina. Tissuttelua ei sallita ja herkkuja saa syödä vain erityistilanteissa tai kerran viikossa jos ei mitään erikoista muuten tapahdu.

Katsellaan, miten tämä oma soveltaminen nyt lähtee käyntiin.

Blogipalkinto ja tunnustuksia

Sain tällaisen tunnustuksen Fanttiblogista , kiitoksia vaan!

Sääntöihin kuuluu kirjoittaa itsestään seitsemän tunnustusta ja jakaa palkintoa eteenpäin. Tässä blogin aihepiiriin liittyvät tunnustukseni:

|1| Olen ollut huomattavasti ylipainoinen jo alle kouluikäisenä.

|2| Vaikka söin lapsena paljon karkkia, en nykyään välitä makeista herkuista, vaan rakastan kaikkea suolaista.

|3| Olen ollut varhaisessa teini-iässä 2 viikkoa sairaalassa osastolla laihdutustarkoituksessa Nutrilett-kuurilla. Minulla ei siis ollut mitään muita sairauksia.

|4| En ole oikein koskaan kehdannut käydä pikaruokapaikoissa. Kuvittelin, miten kaikki ajattelevat "tuolla se läski taas mättää hampurilaisia naamaansa". Nykyään ehkä kehtaisin mutta enää ei kiinnosta.

|5| Jos joskus hävettää ostaa kaupasta paljon herkkuja, yhtälailla joskus häpeän ostaa pelkästään terveellisiä asioita. Kuvittelen kassan arvaavan minun laihduttavan, joka jostain syystä tuntuu minusta nololta. Taidan ajatella aivan liikaa sitä mitä muut ajattelevat...

|6| Ostan monesti vähän pieniä vaatteita, koska ajattelen aina kohta mahtuvani niihin.

|7| Ajattelen usein, että ylipaino on pilannut koko tähänastisen elämäni. Vaikka olen itsekseni yrittänyt työstää tätä ajatusta, minun on silti usein vaikea kuvitella, että voisin koskaan olla onnellinen.

Tämä jakamisvaihe on taas niin vaikea kun monilla tämä palkinto jo onkin, joten jätän sen väliin.