Kiikun kaakun

Viikko takana, mutta en ole erityisen tyytyväinen. Yritinköhän kuitenkin ottaa liian suuren askeleen kerralla?

Tosin nyt ei saa olla liian ankara itselleen. Menihän ne syömiset ihan ok, ja sain liikuttuakin vähän. Eilinen vain harmittaa, kun menin juomaan viiniä, vaikka olin päättänyt olla tämän viikonlopun ottamatta. Viinin seurauksena söin tietysti vielä yöpalaksi raskaan pekoni-munakkaan.

Kunnon hikiliikuntaa on ikävä. Täällä kotona esim. zumbatessa tulee kuitenkin seinät vähän liian äkkiä vastaan eikä täällä voi tehdä täysillä. Onneksi ensi viikolla alkaa tanssi.

Vielä viikko sitten olin huomattavasti toiveikkaammalla tuulella laihtumisen ja koko tulevaisuuden suhteen, mutta äkkiä taas mieli on kääntynyt pessimismin puoleen. Nyt äkkiä jostain lisää hyvää energiaa!