Go fat go

Auts. Ei mitään järkeä missään. Olen ollut niin tuuliajolla etten koskaan. Elämässä ovat asiat nyt siinä mallilla, että suruun ja murheeseen tulee sekä syötyä että juotua. Asiat eivät ole muuttumassa parempaan (päinvastoin), joten ainoa keino saada nyt muutos aikaan on löytää lohtu muualta.

En tosin vieläkään ole löytänyt sen enempää ystävää, rakastettua, tukea tai turvaakaan tähän elämään, mutta satuinpa eilen kiinnostumaan Go Fat Go -haasteesta. Kirjauduin sivuille ja innostuin.

Tarvitsen juuri nyt sitä, että joku muu sanoo mitä teen, milloin ja miten. Toivoisin samanlaista ohjausta kaikilla muillakin elämän osa-alueilla juuri nyt, mutta tästä on hyvä aloittaa.

Katsotaan, saanko taakkaa hartioilla kevennettyä (henkisesti kuin fyysisestikin), vai vaivunko taas huomenna johonkin mustaan aukkoon. Toivotan kuitenkin itselleni tsemppiä, koska saatan kuulla motivaation askeleet jo rappukäytävässä...